TUUNAUS -PELTIKAAPPI + PENKKI

Se on kuulkaas elokuu ja kalenterin mukaan kesä alkaa olla loppumaisillaan :( Tuntuu, että me emme ole saaneet tehtyä mitään kesän aikana -kiitos siitä yrittäjän pitkälle "lomalle". Toiveikas ajattelu keväällä ja pitkä "to do" -lista on edelleen yli puolillaan tekemättömiä töitä. Suurin murheenkryyni on ehkä mökillä oleva "ei vielä edes aloitettu" sauna ja kotona pihalaatoituksen teko ja leikkimökin maalaus ensikevään mahdollisia lakkiaisia ajatellen. 

Tämä kaappi pääsi kuitenkin tehty -listalle ja kaveriksi tullut penkki kuului niihin "12 maalausprojektia" töihin, joista aikaisemmin kerroin.

Teimme Mikin kanssa työnjaon, sillä kaappi piti ruiskumaalata ja penkki, josta en valitettavasti muistanut ottaa ennen-kuvaa, jäi minun työstettäväksi. 

Mikki poisti kaapista lukot ja vetimet, pesi sen ja maalasi sitten Teknoksen tartuntapohjamaalia Futura Aqua 3:lla, joka oli sävytetty.



Kaapin sisustat on maalattu vain pohjamaalilla ja niin me sen jätimme, sillä päätimme, että lisää maalia emme hae.

Pintamaalina on Teknoksen Futura Aqua 40 kalustemaali, puolikiiltävä.
Väri on tumma harmaa: NCS S 3502 R. Kyseessä on sama maali, jolla maalasimme Alexin juniorituolin

Koska kaapin lukkojen avaimet olivat hukkuneet ja yksi niistä meni rikki, päätimme tilata kaappeihin uudet lukot ja vetimet. Mikin maalatessa kaappia, minä hioin/pakkeloin penkin ja maalasin sen kotona. Jalat on maalattu kilinkolin maalilla, puuosat taas samalla kun kaappi.

Mökillä pukuhuone on sisältä nyt 99.9 %:sti valmis (ellei kahta puuttuvaa korttia lasketa mukaan, niin 100 %). Viimeisen silauksen teki kaappi (ja penkki). Ulkopuolelle pitää laittaa vielä 4 "tuulitukea",  näköesterimat ja toinen maalikerros.



Oikein ihanaista elokuun viikkoa lukijat ♡

PUKUHUONEEN HEMPEÄ VÄRIMAAILMA JA DIY SÄNGYNPÄÄTY

Tästä se kaikki lähti -kaverin myymästä kaapin koristeesta

ja koristeen kaveriksi pääsi lapsille tekemä naulakko. Poistin naulakosta vain koukut ja lakkitelineen, pakkelia päälle ja sitten maalaamaan. Tässä vaiheessa "paketti" on maalattu vasta kertaalleen

Kahden maalikerroksen jälkeen pääty oli valmis vietäväksi pukuhuoneeseen. Elle oli innokas apuri, ja hän kantoikin kanssani tavaraa ja laitteli niitä paikoilleen.

Värimaailmaksi tuli ihanan hempeät pastellin värit

Tavarat tanssivat paikasta toiseen, mutta pikku hiljaa ne löysivät oman paikkansa. Seinää vasten oleva ikkuna on kuivumassa maalauksen jälkeen ;)



Sänkyyn tulee vielä helmalakana, kunhan saan sen ommeltua valmiiksi.

Lasten lempparipaikka, jossa kärpäset eivät kiusaa

Joku ehkä muistaa tämän penkin.  Nyt se on päässyt omalle paikalleen ja se hoitaa pukuhuoneessa pöydän/penkin virkaa. Ensi talvena me kaadamme pois nuo taustalla näkyvät puut, ja silloin pukuhuone pääsee kylpemään auringon paisteessa koko päivän. Sähkötkin vedetään pukuhuoneeseen, kunhan saamme saunan vielä tehtyä 😅

Meidän makkarin nallet muuttivat nyt tänne pukuhuoneeseen lasten yöleluiksi.





Seinille tulee vielä juttuja, mutta en voinut laittaa niitä ennenkun saamme meidän viimeisen projektin vielä saareen.  Mitäs muuten tykkäätte? :)

APUVAAA 😱

Viikko on vierähtänyt aivan uskomatonta vauhtia. Juhannus meni mökillä lämmöstä ja "töistä" nauttien. Pienen jännityksen lue JÄTTIMÄISEN PANIIKIN täällä aiheutti käärme, jollaista ei ole saaressa nähty ikinä. Meidän harmiksi olimme Mikin kanssa kattoa laittamassa, kun Elle huomasi sen varpaidensa edessä. Ja koska olimme katolla, eikä kummallakaan meistä ollut laseja, jäi laji epäselväksi. Siinä vaiheessa, kun Mikki pääsi katolta alas, ehti käärme luikerrella piiloon. Pahimpaan tietysti varauduimme, mutta järki sanoi sen olevan rantakäärme. Kyyhän ei tunnetusti ole kova uimaan... Se miten käärme on saareemme tullut, on pienoinen mysteeri. Seuraavan paniikin aiheutti se, että jos emme saa sitä tapettua nyt kesän aikana, voi pikkukäärmeet vallata saaren. 

Seuraava päivänä maalasimme Mikin kanssa pukuhuonetta, lapsien leikkiessä joko pihalla tai uidessa silmiemme alla rannassa. Lähdimme grillaamaan, ja kun palasimme omiin touhuihimme, huusi Elle, että se on täällä taas... Oliko selässä sahakuviota vai ei, jäi epäselväksi, sillä emme löytäneet sitä. Toisaalta kyyhän voi olla myös kokonaan musta, joten se siitä tunnusmerkistä.  

Tässä vaiheessa aloin huolestua Alexista, ja siitä mitä tapahtuu, jos käärme pistää häntä. Alex on todella allerginen pelkälle hyttysen pistollekkin, ja vaikka meillä on käärmepakkaus mökillä, niin siitä ei ole luultavasti apua Alexin tapauksessa. Kiitos neuvolan tutulle terveydenhoitajalle, joka sai järjestettyä Alexille Epipen reseptin. Nyt apu on hieman lähempänä, jos jotain sattuu. Päivisin tarkkailimme Mikin kanssa rantaa ja pihaa, kiersimme kolistelemassa lautakasoja, jotta käärme näyttäytyisi -mutta ei :(

Kolmantena päivänä olimme hakemassa tavaraa vastarannalta ja käskin lasten olla sen aikaa terassilla (edestakaisessa venematkassa menee muutaman minuutti, joten kauaa lapset eivät olleet yksin). Kun pääsimme takasin saareen, kuului kovaa huutoa. Aluksi luulin lasten tappelevan keskenään, mutta kun kuulin sanan käärme, sain jalat alleni. Vikkelä pikku pirulainen ehti taas piiloon ennenkun ehdin nähdä sitä. Edelleenkään emme tienneet oliko kyseessä vaarallinen kyy vai myrkytyön rantakäärme. 

Tänään, kun olimme terassilla syömässä, alkoi Sofie käyttäytyä oudosta. Se ei haukkunut, mutta se pomppi aivan kun olisi haukkunut. Niskakarvat olivat pystyssä ja käytös oli todella outoa. Mikki nousi seisomaan ja kysyi minulta, että onko se käärme. Nurmikosta näkyi vaan jokin ruskea "möykky" ja en osannut sanoa. Mikki nappasi onneksi Sofien syliin (lapset ja Sarah oli sisällä) ja menimme lähemmäksi. SE OLI KYY, iso sellainen 😱 

Minä juoksin hakemaan jotain kättä pidempää, kun Mikki seurasi kyytä ja piti Sofieta sylissä. Teimme vaihtokaupan ja PAM. Ensimmäisellä lyönnillä kyy meni ihan sekaisin (tässä vaiheessa kaikki loputkin seisoi terassilla (käärme oli parin metrin päästä terassistamme) ja toisella lyönnillä käärmeeltä lähti pää. Siinä vaiheessa pyysin lapsia katsomaan, mitä heidän tulee vastaisuudessa (toivottavasti ei enää meidän mökillä) varoa. Vanhempieni mökillä on useampi käärmeiden nousupaikka, joten itse olen nuoruudessa käärmeisiin "tottunut". Ehkä se johtuu iästä, sillä nyt kun olemme tappaneet käärmeen, olen ihan paniikissa. Katson, jopa sisällä, joka paikan käärmeiden varalta. 
 
Eläimillä taitaa olla jonkinlainen vaisto, sillä molemmat koirat kiertää käärmeen tappopaikan kaukaa. 

Ennen niin ihanan turvallinen mökkipaikka muuttui kertalaakista pelottavaksi. Enää en uskalla maata nurmikolla, en kulkea ilman kenkiä, pomppia kivillä lasten kanssa (myös ilman kenkiä).  Toivon sydämestäni, että tänä kesänä ei tule toista käärmettä vastaan, silloin tiedän sen tulleen tänne tänä kesänä eikä viime syksynä, jolloin pennuista johtuen käärmeitä saattaa olla useampi.

Mitä me teimme sille?? Heitimme sen polttotynnyriin ja pistin tulen päälle 😂 Eipä tule tämä yksilö ainakaan kiusaamaan enää

Niin ja mitä meidän pukuhuneelle kuuluu? Sisätilat on nyt maalattu katosta lattiaan ja odottelemme maalin kuivumista. Ulkoa pukuhuone on maalattu kertaalleen, joten huomenillalla jatketaan :) Itse jäin lasten kanssa mökille ja Mikki meni kotiin, sillä hänellä on asiakaskäynti aikaisin aamulla. 

PUKUHUONE ON PIKKUJUTTUJA VAILLE VALMIS

Toissa viikonloppuna vanhempani tulivat mökille auttamaan pukuhuoneen (=ph) pystyttämisessä. Suurimman haasteen rakentamiseen toi se, että ph ei ollut mikään valmis ph-paketti vaan varasto. Ystävämme oli nimittäin ostanut tämän paketin Luoman sahan huutokaupasta ja se oli jäänyt hänellä tarpeettomaksi muuttuneen elämäntilanteen takia.

Laskimme, että vaikka pari alimmaista hirttä oli tiiviissä paketissa lahonnut, saisimme siitä meille ph:neen. Materiaalien kanssa tulisi tiukkaa, mutta niiden pitäisi riittää... Peukut pystyyn ;)

Aloitimme rakentamisen viime viikonloppuna. Alku sujui nopeaa, sillä silloin valmista/oikean mittaista lautatavaraa löytyi vielä.

Muutos varastoon tuli siinä, että meilllä ovi tulisi eteen suuren mainosikkunan viereen ja sivuun tulisi pieni ikkuna. Muuten ph olisi umpinainen.

Lapsetkin viihtyivät todella hyvin ja heitä on jopa harmittanut lähteä kotiin välillä.

Siinä vaiheessa kun oikean mittaiset puut loppuivat, piti hirsiä tehdä alkaa muokkamaan itse

Tämä oli tilanne ensimmäisen päivän jälkeen

Tänä viikonloppuna aloitimme Mikin kanssa katon loppuun viemistä. Alkuperäisessä mallissa oli pitkällä sivulla harjakatto, kun minä taas halusin viiston pulpettikaton. Pari kierrosta lisää ja seinän vinoon sahaaminen. Mikillä sattui olemaan synttäritkin päättäjäislauantaina, ja saimme mökille ihania yllätysvieraita ♡  Oli kiva välillä vähän istahtaa, sillä kova ja kylmä tuuli teki kasvoista todella kipeät :/

Töitä tehdessä saaressa tarkeni suht hyvin, mutta jopa Alex halusi itselleen "kunnon lakin".
Nyt joku päivittelee, että kirves noin pienellä. Koska meillä työkalut kuuluvat periaatteessa jokapäiväiseen elämään, olemme antaneet lastenkin kokeilla niitä pienestä pitäen, eipähän ole sitten sormi suussa, kun omaan kotiin muuttaa. Viikonloppuna Alexkin rakenteli itselleen kaikenlaisia, välillä meidän ruuveja ja porakonetta lainaten :)

Sunnuntaina vanhempani tuli taas auttamaan kattotuolien teossa. Saimme lahonneiden hirsien tilalle kattopaneelit kaupan päälle ja päätin pohjamaalata ne, koska olihan maassa kivempi maalata kun kädet kohti kattoa. Lisäksi näin sain maalia ponttiinkin, eikä raot näy paneelien kuivuessa.

Hidasta hommaa tuo loveaminen ja mittaaminen

Maanantaina aloitimme sitten katon laittamisen. Mikki päätti pitää pari lomapäivää, sillä meille tuli nimittäin pienoinen paniikki tuon Suomeen luvatun myrskyn takia.

Työergonomia/turvallisuus ei ollut ehkä kovin hyvää, mutta missään vaiheessa työntekijöillä ei ollut mitään vaaraan ;) 

Rakennusmestari seurasi touhuja kokoajan silmä tarkkana ♡

Tytöt päättivät yllätttää meitä aina välillä jollain kivalla

ja nyt vuorossa oli kahvihetki itse leivottujen muffinssien kera. Harmi vain, kun tiskaus jäi minulle ;)

Olimme laskeneet kattopaneelien määrän ja sen piti riittää...  Paneeleja maalatessa aloin laskeskelemaan että onpa vähän, kunnes yöllä minulla sitten välähti. Olimme laskeneet paneelit saunan puolelle ja tarkoitus oli käyttää varaston paketissa olleet tähän ph:seen. Mutta koska paneelit oli jo maalaattu, ei niitä voinut enää saunan puolella käyttää. Kello oli 16:30, soitto isälle, että ehditkö hakemaan kaupasta (kauppa meni kiinni klo 17) samaa paneelia, Mikki autoon hakemaan niitä, ajo takaisin mökille ja eikun taas maalaamaan, että katto saataisiin valmiiksi :)

Seinät, katto ja lattia oli saatava umpeen ennen tiistai iltaa. Edellisen saunanhan hurrikaani Oskari heitti päälaelleen 5 metrin päähän alkuperäisestä paikasta luultavaksi sen vuoksi, että meillä oli katto, mutta ei vielä lattiaa eikä ikkunoita. Tuuli pääsi puhaltamaan koko järven mitalta rakennuksen sisään.

Myrkystä mökillä ei ollut tiistaina vielä tietoakaan, kylmästä tuulesta sen sijaan oli -hrrr

Katto oli valmis ja sitten tuli ikkunan vuoro. Pieni haaveri ikkunan laitossa kävi, sillä sekä Mikin että isän sormet jäivät tuon ikkunan väliin. Ja koska kyseessä on vanha näyteikkuna, on sillä painoa himpan enemmän kun normi-ikkunalla :/ Onneksi murtumilta kuitenkin vältyttiin

Ilta läheni uhkaavasti, mutta lattia oli saatava valmiiksi ennen kotiinlähtöä 

Kello on tässä vaiheessa kello on 20:30, mökki ja pihapiiri on siivoamatta, kaikki työkalut keräämättä.  Nukkumaan lapset pääsi yhdentoista jälkeen, mutta hei, lapsilla on kesäloma :) Ei sitä tarvitse aina olla kellontarkkuudella nukkumassa :)

Muutama pikkujuttu vielä ja sitten päästään maalaamaan. Tosin viikko tässä jää nyt ainakin väliin, sillä huomenaamulla suuntaan auton nokan kohti Tamperetta ja Alexin kontrollia. Tampereelta suunnistan Alexin kanssa sitten Turkuun viikonloppuna olevia lakkiaisia kohti. Kotiin palaan sunnuntaina, Eveliina kyydissä :)

Riittivätkö hirret?? Tällä hetkellä meillä on kaksi viisimetristä hirttä jäljellä, ja niiden pitäisi riittää tuolla räystään alla oleviin koloihin sekä edessä että takana -tarkkaan laskettu sanoisin. Jouduin kyllä muuttamaan suunnitelmia hirsien mittojen takia, ja jos en olisi sitä tehnyt, ei ne olisi riittänet.