Pääsin jo kavereille kehumaan, että sairastupa oli meidän osalta ohi. Eikös siinä käynyt sitten niin, että minä tosiaan sairastuin ja nyt olen kuudetta päivää kovassa kurkku/korvakivussa. Tämä päivä on mennyt lisäksi pärskiessä ja jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, niin huomenna täällä ollaan sitten nenä punaisena. Mikki ja lapset lähtivät elokuviin katsomaaan Paavo Pesusientä ja olin jo viikolla suunnitellut kokeilevani kunnon juoksulenkkiä pitkästä aikaa, mutta en todellakaan ole nyt siinä kunnossa :( Nappaan tuosta pian viltin päälleni, tyynyn pään alle, yskänlääkepaukun ja jonkun hyvän leffan päälle. Luulenpa, että jos joku soittaa minulle puolen tunnin päästä, niin olen unten mailla. Sen verran on tuon kurkun kanssa tullut valvottua tällä viikolla :/
Kotona olen jaksanut tehdä vain pakollisia. Essin synttäritkin meni niin suppealla tarjoiluilla, että oikein hävettää. Moni maalausjuttu odottaa maalausta, mutta toivon tänne aurinkoisia kelejä, että pääsisin pihalle niitä väsäämään :) Nyt kuitenkin olen noita käsitöitä tehnyt ja teen muuten edelleenkin ;)
Tässä uusin tuotos, Essin peitto.
Tämän tyyppistä peittoa olen haaveillut meille jo kauan. Olen vain ajatellut, että siinä on niin järjetön työ, että en missään vaiheessa "jaksanut" aloittaa sitä. Tytöt käväisi kahdestaan Kokkolassa ja langat sattuivat olemaan siellä tarjouksessa. Aluksi minun oli tarkoitus tehdä tämä kaksinkertaisesta langasta. Päätin kuitenkin viime hetkellä tehdä sen yksinkertaisesta ihan senkin vuoksi, että siitä tulisi kevyt ja se oli hyvä päätös :) Nyt peitto on todella kevyt, mutta kuitenkin tarpeeksi tiheä, jotta se on lämmin :)
Peiton koko on noin 120x160 cm
Lanka Novitan 7 veljestä.
Värit: valkoinen 011, vaalea harmaa 043, tumma harmaa 048 ja musta 099, puikko 8
Nyt työn alla on samanmallinen ja -sävyinen, mutta hieman erilaisilla raidoilla oleva peitto :)
lauantai 28. helmikuuta 2015
SIK SAK PEITTO
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
EMILIAN UUSI PEITTO
Täällä on vietetty pitkää hiljaiseloa. Meille on saapui melkein 2 viikkoa sitten vieras, joka vei voimat sekä lapsilta että minulta. Yöt (ja päivät) menee yskimistä kuunnellessa, nenää niistäessä ja kovaa kuumetta alentaessa. Ja kun luulin, että nyt ollaan selvitty, se "pirulainen" tuli takaisin. Nyt lapset on jo paremmalla puolella ja jäljellä on enää valuva nenä ja kova yskä.
Pääsin kehaisemaan, että minä harvoin saan mitään ;) Nyt olen kovassa kurkkukivussa jo kolmatta päivää. Päivät menee ihan ok, mutta ne yöt :/ No, eipä tässä auta kun jatkaa elämää ja toivoa, etten saa tuota yskää.
Päivät ovat olleet paljolti lastenleffoja katsellessa, kun lapsilla ei ollut virtaa tehdä muutakaan. Vanhempani olivat 3 viikkoa etelässä, joten kyläilypaikkaakaan ei oikein sairaiden lasten kanssa ollut. Ainut hyvä puoli tässä on ollut se, että minä olen sitten istuskellut sohvalla lasten vieressä ja tehnyt jotain, mistä pidän paljon -nimittäin virkannut
Aloitin isoäidin palojen tekemisen jo keväällä ja palat unohtuivat kesän aikana vaatekaappini pohjalle. Nyt edellisen peiton valmistuessa muistin Emilian peiton ja kaivoin sen esille. Paloja oli melko vähän ja lankaakaan ei ollut paljoa jäljellä. Käytin samaa lankaa (mutta eri erää) ekassa peitossa, mutta niiden sävyt olivat ihan eri väriset, joten en voinut jatkaa enää isoäidin paloilla... oli keksittävä muuta. Sain tehtyä jäljellä olevista langoista sen verran lisää paloja, että sain keskelle suorakaiteen.
Sen jälkeen aloin vain kiertämään peittoa, tämä mahdollisti sen, että pystyin avaamaan uuden kerän ja sain peitolle tarpeeksi kokoa :)
Nyt kaikilla on omansa :)
Emilian peitto: lanka 7 veljestä, koukku 5
värit: valkoinen 011, vaal.pun 522, lila 721
Essikin halusi itselleen uuden peiton ja itse asiassa se on viimeistä raitaa vaille valmis :)
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
ILAHDUTA TOISTA BLOGGAJAA
Pikkuunen-blogin Maiju heitti minua kivalla haasteella. Tässä haasteessa on tarkoitus pistää ilo kiertämään ja ilahduttaa toisia bloggaajia. Haaste on saanut alkunsa Tipulassa - blogista.
Voit toki ilahduttaa jo haasteessa mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää haastaa uusia kirjoittajia.
Mukaan haastan
Mian -Onnela Maalla
Tainan -Kotomolla
Jos et halua osallistua haasteeseen, ei haittaa. Toivottavasti ilahduit ajatuksesta kuitenkin. :) Jos haluat lähteä mukaan, laitathan minulle viestiä, jossa kerrot osoitteesi ;)
maanantai 16. helmikuuta 2015
JOULUISISSA TUNNELMISSA ;)
Joulu tuli ja meni... ja tuli taas joulun jälkeen uudestaan :D
Otin New Yorkin lennoille mukaan lankaa ja virkkuukoulun. Tarkoituksena oli alkaa virkkaamaan jo viime vuonna haaveilemaani peittoa. Sen tekeminen vaan jäi taas joulukiireiden alla. Koneessa sain tehtyä pari palaa ja siihen se jäi. Siellä oli muutakin kivaa tekemista, vaikka viimenen pätkä lennosta kestikin 9 tuntia.
Kotiin palattuani käsiä poltteli niin, että pakkohan se virkkuukoukku oli ottaa käteen :) Ruutuja alkoi syntymään tiuhaan tahtiin ja yks kaks huomasin niitä olevan jo liikaakin :O
Suurimman "ongelman" minulle aiheutti palojen kiinnitys. Tekniikoita on niin paljon kuin tekijöitä, mutta minkä minä siihen nyt sitten haluaisin... Mitään oikeaa tai väärää tekniikkaa ei ole, minulla pääajatuksena oli vain mahdollisimman huomaamaton sauma ja tästä syystä päädyin ihan parsimiseen.
Vielä prässäys, ja tässä se on ♥
Peitto tehty Novitan 7 veljestä -langasta
Värit: valkoinen 011, punainen 549 ja harmaa 043, koukku nro 5
Koukkuun kun jäin, aloitin tehdä tytöillekkin omaa peittoa...
Sairaushan se tämäkin ;)
tiistai 10. helmikuuta 2015
KEITTIÖN PIENI FACELIFT
Meidän keittiössähän oli pikkuinen vesivahinko parisen vuotta sitten. Korjaustyöt teki muut meidän hiihtoloman aikana. Osa kaapeista, seinä, katto ja välitila meni uusiksi. Välitilaan laitettiin samanlainen, mutta uusi laminaattikalvo (sellainen koukerokuvioinen), joka meillä oli ollutkin. Huomasin heti, että se oli huonosti kiinnitetty, mutta ajattelin ettei sitä muut näkisi. Mitä enemmän hellaan käytin, sitä enemmän laminaattikalvo se alkoi lämmön vaikutuksesta irtoilemaan :(
Olin päättänyt, että ennen ensi kevään juhlia sille on tehtävä jotain. Niinpä me päätimme alkaa repimään kalvoa seinästä noin viikko ennen joulua :D Kaakelia olin katsellut jo pidemmän aikaa, ja tiesin että haluan tiililadonnalla laitetun fasettireunaisen kaakelin ja värivalintahan ei ole ollenkaan yllätys ;)
Kaakelit laitettu ja saumattu, lisäksi vaihdoimme työvalon toisenlaiseen.
Muutimme valolista paikan takaa tuohon eteen ja laitoimme lednauhan valolistan uraan kiinni. Nyt valo tulee juuri oikeaan paikkaan (kun seinän kuviotakaan ei tarvitse valaista). Jippii, kaikki on valmista... vai onko?? ;D
Astianpesukoneen päällä olevaan koloon jätimme koukerolaminaatin ja se alkoi häiritsemään minua. Kaakelia en sinne halunnut, sillä siihen piti pystyä kiinnittämään tavaroita helposti. Meillä oli töissä levy valmista mdf-paneelia, joka piti vain sahata ja maalata. Jauholaatikosto sai lähteä ja tilalle tuli pari hyllyä. Nyt sain siirrettyä kaikki gg:n latetkin siististi yhteen paikkaan :)
Tässä mun uus rakkaus iPig ♥, jonka sain joululahjaksi :)
Nyt musiikki soi keittiössä puhelimenkin kautta :)
Täältä näette ainakin pikkaisen, miltä nurkka näytti ennen
Gg:t tosiaan siirsin pois mikron päällä olevalta tasolta ja hyllyltä, ja nyt näkymä on kahvipöydässä oleville vieraillekkin hieman rauhallisempi.
Nyt on valmista :)
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
NEW YORK, MATKA JATKUU ♥
On todella vaikea valita yli tuhannesta kuvasta monipuolisesti kaikkea kivaa, tässä kuitenkin taas vähän näkymiä :)
Kuten kerroin, oli NYCissä leffakuvauksia joka puolella. Tässä oli meneillään panttivankikomedian kuvaukset. Kyseessä oli kuitenkin jonkinlaiset harrastelijat, kuten postuksen lopussa tulette huomaamaan
New York on täynnä paloportaita, tässä yhdet :)
Matkalla katsomaan Vapauden patsasta, kuljimme tälläisen patsaan ohi.
Mitä se esitti? Ei hajuakaan :)
Meillä oli tarkoitus mennä veneellä Liberty Island-saareen, mutta tuona päivänä oli todella kova tuuli. Minähän oksennan jo pienestäkin keinutuksesta, joten päätimme tyytyä katsemaan patsasta hieman kauempaa. Harmittaa vain, kun minulla oli "väärä" kamera kauaa kuvaamiseen. Toisaalta ehkä patsas on hieman yiarvostettu...
Joka uusi vuosi New Yorksita kuvataan uuden vuoden pallon tippuminen. Olen aina kuvitellut pallon todella suureksi. Yllätys oli suuri, sillä pallo olikin todella pieni :O
Manhattanilla oli myös todella paljon poliiseja, tässä yksi konttori.
Kaupat olivat suuria, niinkuin kaikki Amerikoissa. Tässä leluliike, jonka sisään mahtui normaalikokoinen maailmanpyörä :)
Kuuluisat punaiset portaat
Minun päämääräni kauppojen suhteen oli juuri tämä. Joitain uutta keittiöön, sellaista mitä Suomesta ei saisi.
Grate & Barrel ei tuottanut pettymystä.
Vaatteitakin piti löytää ja itselleni ostin uuden toppatakin juuri tästä liikkeestä. Ne jotka tässä liikeessä käyvät, tunnistavat se kyllä kuvasta.
Suomessa oleva Grafit on ehkä lähin vastine MUJI liikkeelle. Kaikkea kivaa ja todella edulliseen hintaan.
Kauniita auloja, tässä Rockefeller-center
St. Paul kirkko Rockefellerin edustalla
Rockefeller näkymä
Tämä näkymä on tuttu Yksin kotona -elokuvastakin
Perjantai iltana menimme MOMA (Museum of Modern Art) näyttelyyn.
Ikinä aikaisemmin en ole ollut taidenäyttelyssä, ja täytyy myöntää että kokemus oli erittäin mieluinen.
NYC on koiranulkoiluttajien luvattu maa ja näitä täällä näkyi todella paljon. Lisäksi palkka on todella hyvä ;) Mun tulevaisuus? :D
Kuten kerroin, poliiseja oli joka paikassa eikä meidän tarvinnut pelätä missään.
Olemme tässä matkalla Central Parkiin. Teen siitä kuitenkin ihan eri postauksen, sillä mun ♥ jäi sinne.
Hauskoja ostettuja rekkareita
Kaupoissa kivoja yksityiskohtia
Paljon keltaista, sekä takseissa että liikennemerkeissä
Columbus circle
Kävimme myös Columbus circlen ostarilla, jossa sisääntulijoita tervehti nämä kaksi muhkeaa henkilöä :)
Toinen taivas löytyi... leivonta/keittiöliike.
Arvatkaas jäikö tuolta kaikkea kivaa käteen :)
Manhattanilla oli myös aivan ihana karkkikauppa.
Kaupan omistaa kuuluisan muotisuunnittelijan, Ralph Laurenin tytär Dylan.
NYC mainostaulujen taivas ;)
Tässä pääsi rakkaansa kanssa isoon mainostauluun, kunhan vain osui kameran eteen sopivaan aikaan
Empire State Buildning iltavalaistuksessa
Vimppa aamuna meidän hotellin edustan eteen oli pysäköity kymmeniä rekkoja. Sähköpiuhoja meni ristiin rastiin ja vitsailimmekin, että olemme päässeet keskelle filmauksia. Tiesimme, että nyt kyseessä oli joku isompi juttu, sillä ihmisiä ja rekvisiittaa oli sen verran paljon. Lähdimme käymään vielä viimeisellä nähtävyydellä ja ulkona odotti tälläinen näky
Niinhän siinä kävi, että viereisessä rakennuksessa kuvattiin Mysteries of Laura -sarjaa. Ja nähtiin me pääosan esittäjätkin, tosin siinä vaiheessa en sitä tiennyt.
Viimeinen päivä oli pyhäpäivä. Metroaikataulut olivat muuttuneet jonkin verran, ja jouduimme muuttamaan suunnitelmia... Brooklyn Bridge jäi siis näkemättä :/
Sen sijaan päädyimme tänne
Katsokaas katukylttiä ;)
Viimeinen teekuppi hotellilla, ja se olis sitten siinä :(
Grand Central Terminal
Matkalla mukana Canon PowerShot G1.