HENGENHEIMOLAINEN

Olen aina kaivannut elämääni siskoa.
Ihmistä, jolle puhua kaikki tietäen, 

ettei asiat lähde siitä eteenpäin.
Toisaalta myös ystävää, jolle voisin soittaa ja sanoa, että

lähdetkö kahville parantamaan maailmaa.
Olen ennenkin kertonut, 

että kaksi parhainta ystävääni asuu kaukana,

joten pikakahvit tai yhteiset lenkit eivät tule kuuloonkaan.

Eveliina löysi oman hengenheimolaisensa 

jo ala-asteella.

Olivathan he olleet yhdessä tarhassa jo kaksi vuotta,

mutta välissä, "asioita sotkemassa", oli aina yksi tyttö.
Lopulta ykkösellä nämä neidit sitten löivät

hynttyyt yhteen ja siitä asti he ovat vetäneet yhtä köyttä.

Elle on jo nyt löytänyt itselleen 

heigenheimolaisen.

Tytöt ovat olleet samassa kerhossa 3 vuotiaasta asti, 

ja nyt he siirtyvät yhdessä

kielikylpyyn eli 11 vuotta yhteistä taivalta olisi edessä :)
Elle ei edes tiedä muiden kerholaisten nimiä,

kun he näkevät vain toisensa :)

Elle on kaivannut kaveriaan, 

mutta meidän kiireisen aikataulun vuoksi,

he eivät ole ehtineet tavata.

Lupasin Ellelle, että hänen paras kaveri saa tulla meille 

heti Essin juhlien jälkeen. 

Kun viimeinen vieras sunnuntaina lähti, huusi Elle, että nyt J tulee :)

No pari päivää sitten J tuli :)

Myös Alex odotti ystävää, olihan ne tutustuneet jo kerhossa.

Annoin Ellen ja J:n leikkiä ensin kahdestaan,

sillä olihan se kuitenkin Ellen kaveri.

 Miten kaks tyttöä + poika voi sopiakin noin hyvin yhteen... 

Ilme varmaan kertoo,
kuinka iloinen tämäkin poitsu oli :)

Onko sinulla ystävä, 

jonka olet tuntenut ihan pienestä pitäen

ja joka on bestiksesi edelleen? 

Tuntea joku,
jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
välimatkoista tai lausumattomista
ajatuksista huolimatta
- se voi tehdä tästä maailmasta
puutarhan. 

 Johann Wolfgang Von Goethe