torstai 4. lokakuuta 2012

SYDÄNYSTÄVÄÄ VAILLA

Katsoin tavoistani poiketen Maajussille morsian ohjelmaa, 
ja kauhistelin miehelleni, 
että en koskaan voisi soittaa puhelua ventovieraalle.
Miten keskustelun avaisin, 
mitä kysyisin, etten olisi liian utelias,
mitä uskaltaisin (muutenkin liian sinisilmäisenä) 
kertoa omasta elämästä siipiä polttamatta jne jne . 
Jopa sukujuhlilla olen arka lähestymään sukulaisianikin, 
joita en ole pitkään aikaan nähnyt. 
Hei, mitäs sulle kuuluu 
ja sen jälkeen iskee vaivautuneisuus...
Vaikka olen kova puhumaan, 
olen monesti saanut ylpeän ihmisen leiman, 
juuri tuon ujouden johdosta.
Muuta minkäs sitä ihminen luonnolleen tekee:/


Sanna Wikström kirjoitti kolumnissaan 
puhelustaan tuntemattomalle ihmiselle.
Voisitko sinä soittaa toisen ystävän suosituksella 
ihan ventovieraalle ihmiselle???
Joskus joku on sanonut minulle, 
niinkun varmaan monelle teistäkin,
että muistutatte jotain toista henkilöä. 
Pari viikkoa sitten opiskelijakaverini sanoi, 
että sä oot ihan niinkun mun sisko.
Mietin, olisiko meillä sitten kuitenkaan mitään yhteistä, 
vai onko se olemus, eleet ja ilmeet se, 
joka tekee meistä samantyyppiset....

Voisinko soittaa??
Voisin,
teenhän minä niin joka päivä. 
Soitan ventovieraalle... mutta aina minulla on asiaa:)

Soittaisinko minä ventovieraalle ilman asiaa??
EN!

Soittaisinko minä ventovieraalle ilman asiaa, 
jos tietäisin, että siellä odottaa tulevaisuuteni sydänystävä???
En tiedä:/
Ehkä monen viikon mietiskelyn jälkeen 
Kaupassa moni vanhempi ihminen tulee puhumaan usein kanssani,
ja yleensä lapset on siihen syy,
meilläkun tykätään vilkutella vieraille:)
Puhun heidän kanssaan kuin vanhat tutut, 
koska tiedä pääseväni tilanteesta pois heti kun haluan
(nyt on pakko lähteä syöttämään lapsia jne), 
mutta menisinkö minä itse puhumaan...
luultavasti en.

Miten ihmeessä olen, ja olen aina ollut, 
sitten töissä asiakaspalveluammatissa siinä viihtyen???
Minulla on syy puhua, minulla on asiaa:)
Olisitko sinä ennakkoluuloton ja uskalias??
Miksi meillä pitää aina olla (teko)syy kohdata toisiamme?
Siinä meille mietittävää...

Oikein ihanaa syyspäivää kaikille

nimi.png

SYDÄNYSTÄVÄÄ VAILLA

Katsoin tavoistani poiketen Maajussille morsian ohjelmaa, 
ja kauhistelin miehelleni, 
että en koskaan voisi soittaa puhelua ventovieraalle.
Miten keskustelun avaisin, 
mitä kysyisin, etten olisi liian utelias,
mitä uskaltaisin (muutenkin liian sinisilmäisenä) 
kertoa omasta elämästä siipiä polttamatta jne jne . 
Jopa sukujuhlilla olen arka lähestymään sukulaisianikin, 
joita en ole pitkään aikaan nähnyt. 
Hei, mitäs sulle kuuluu 
ja sen jälkeen iskee vaivautuneisuus...
Vaikka olen kova puhumaan, 
olen monesti saanut ylpeän ihmisen leiman, 
juuri tuon ujouden johdosta.
Muuta minkäs sitä ihminen luonnolleen tekee:/


Sanna Wikström kirjoitti kolumnissaan 
puhelustaan tuntemattomalle ihmiselle.
Voisitko sinä soittaa toisen ystävän suosituksella 
ihan ventovieraalle ihmiselle???
Joskus joku on sanonut minulle, 
niinkun varmaan monelle teistäkin,
että muistutatte jotain toista henkilöä. 
Pari viikkoa sitten opiskelijakaverini sanoi, 
että sä oot ihan niinkun mun sisko.
Mietin, olisiko meillä sitten kuitenkaan mitään yhteistä, 
vai onko se olemus, eleet ja ilmeet se, 
joka tekee meistä samantyyppiset....

Voisinko soittaa??
Voisin,
teenhän minä niin joka päivä. 
Soitan ventovieraalle... mutta aina minulla on asiaa:)

Soittaisinko minä ventovieraalle ilman asiaa??
EN!

Soittaisinko minä ventovieraalle ilman asiaa, 
jos tietäisin, että siellä odottaa tulevaisuuteni sydänystävä???
En tiedä:/
Ehkä monen viikon mietiskelyn jälkeen 
Kaupassa moni vanhempi ihminen tulee puhumaan usein kanssani,
ja yleensä lapset on siihen syy,
meilläkun tykätään vilkutella vieraille:)
Puhun heidän kanssaan kuin vanhat tutut, 
koska tiedä pääseväni tilanteesta pois heti kun haluan
(nyt on pakko lähteä syöttämään lapsia jne), 
mutta menisinkö minä itse puhumaan...
luultavasti en.

Miten ihmeessä olen, ja olen aina ollut, 
sitten töissä asiakaspalveluammatissa siinä viihtyen???
Minulla on syy puhua, minulla on asiaa:)
Olisitko sinä ennakkoluuloton ja uskalias??
Miksi meillä pitää aina olla (teko)syy kohdata toisiamme?
Siinä meille mietittävää...

Oikein ihanaa syyspäivää kaikille


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

JOULUTUNNELMISSA

Nyt on jouluihminen herännyt,
luin Tiinan joulukirjan ja se oli menoa!!
Kynttiläkausi oli pakko aloittaa heti;)
j3.JPG
 Meillä joulun valmistelut on aloitettu jääkaapin siivouksella,
jonka neiti vapaapäivänään ihan oma-aloitteisesti teki
(tätä oma-aloitteista siivousta ei siis todellakaan tapahdu usein).
j1.JPG
ja lopputulos oli tosi siisti!!
Vanhoja pulloja/purnukoitakin löytyi vain kaksi.
j2.JPG
Montakohan kertaa tämä vielä siivotaan ennen joulua?!?
Jos joku ihmettelee tiettyjen perustarvikkeiden puuttumista, 
niin ilmoitettakoon tässä, 
että meillä on kaksi isoa jääkappia:)

Alexin ja Ellen kanssa kävimme hakemassa vähän 
lisää tunnelmaa Halpa-Hallista, 
jonne joulutuotteet ovat jo tulleet.
Samoin muuten Ikeaan, oletteko katsoneet,
 mitä ihanuuksia siellä on!!!
j4-horz.jpg
Pieni tankkaus välillä, niin jaksaa jatkaa;)
Eveliinalla alkoi yhtenä iltana tekemään mieli joulutorttuja!!
Eihän siinä auttanut, 
kun lähteä kauppaan hakemaan torttutaikinaa.
Lehtitaikinan kanssa tultiin takaisin,
laitettiin joulumusiikkia päälle


ja avattiin (siis minä ja Mikki) viime vuotinen Blossa pullo,  
joka oli unohtunut kaappiin.
j6.JPG
Tämä kuva tosin seuraavalta aamulta ja sama musiikki päällä :)
Tämän vuoden joululahjatoive Eveliinalla on päästä 
tuonne "kauppaan" joulun aikana
tai itse asiassa tuonne kaupunkiin,
 nähtävyyksiä katsomaan
Sehän sopii mulle, sillä 
Lontoo ja jouluvalot

Nyt sitten etsitään halpaa 
parin yön lentoa Lontooseen
mulle ja Eveliinalle 
(Essi ei halunnut mukaan, jos joku ihmettelee)
itsenäisyysviikonlopuksi. 

Milläs tasolla muiden jouluajatukset on,
vai onko niitä ollenkaan???

nimi.png


JOULUTUNNELMISSA

Nyt on jouluihminen herännyt,
luin Tiinan joulukirjan ja se oli menoa!!
Kynttiläkausi oli pakko aloittaa heti;)
 Meillä joulun valmistelut on aloitettu jääkaapin siivouksella,
jonka neiti vapaapäivänään ihan oma-aloitteisesti teki
(tätä oma-aloitteista siivousta ei siis todellakaan tapahdu usein).
ja lopputulos oli tosi siisti!!
Vanhoja pulloja/purnukoitakin löytyi vain kaksi.
Montakohan kertaa tämä vielä siivotaan ennen joulua?!?
Jos joku ihmettelee tiettyjen perustarvikkeiden puuttumista, 
niin ilmoitettakoon tässä, 
että meillä on kaksi isoa jääkappia:)

Alexin ja Ellen kanssa kävimme hakemassa vähän 
lisää tunnelmaa Halpa-Hallista, 
jonne joulutuotteet ovat jo tulleet.
Samoin muuten Ikeaan, oletteko katsoneet,
 mitä ihanuuksia siellä on!!!
Pieni tankkaus välillä, niin jaksaa jatkaa;)
Eveliinalla alkoi yhtenä iltana tekemään mieli joulutorttuja!!
Eihän siinä auttanut, 
kun lähteä kauppaan hakemaan torttutaikinaa.
Lehtitaikinan kanssa tultiin takaisin,
laitettiin joulumusiikkia päälle


ja avattiin (siis minä ja Mikki) viime vuotinen Blossa pullo,  
joka oli unohtunut kaappiin.
Tämä kuva tosin seuraavalta aamulta ja sama musiikki päällä :)
Tämän vuoden joululahjatoive Eveliinalla on päästä 
tuonne "kauppaan" joulun aikana
tai itse asiassa tuonne kaupunkiin,
 nähtävyyksiä katsomaan
Sehän sopii mulle, sillä 
Lontoo ja jouluvalot

Nyt sitten etsitään halpaa 
parin yön lentoa Lontooseen
mulle ja Eveliinalle 
(Essi ei halunnut mukaan, jos joku ihmettelee)
itsenäisyysviikonlopuksi. 

Milläs tasolla muiden jouluajatukset on,
vai onko niitä ollenkaan???