maanantai 1. lokakuuta 2012

AARTEENI


Meillä kaikilla on varmasti jokin tavara,
jonka rahallinen arvo on olematon, 
mutta tunnearvoltaan se on korvaamaton.

Meillä olen pistänyt aarteeni olohuoneen vitriiniin,
ettei ne rikkoutuisi enempää.
Tässä näette mitä tarkoitan;)
nuket.JPG
Eräs, jota suojaan lapsiltani kaikin keinoin,
on mummuni, Eveliinan, minulle antama nukke (oikealla).
Nuken selässä on avain, jota kääntämällä nukke
heiluttaa (vieläkin) käsiä ja jalkoja.
Voin vain kuvitella kuinka kallis nukke on aikoinaan ollut,
tämän päivän arvoa en tiedä,
eikä sillä ole merkitystäkään.
Minulle se on arvokas!
En muista Eveliinaa ollenkaan, 
sillä olin niin pieni, kun hän kuoli.
  Tietysti meidän Eveliina kantaa muistoa;)


Toinen minulle arvokas nukke on toisen mummuni
Natalia -mamman,
"antama" nukke (keskellä).
Leikin nukella aina kun kävin hänen luonaan. 
Nukelle kuului myös kehto, joka
koristaa pikkutyttöjemme makkaria tällä hetkellä. 
Kehdolla annan leikkiä, mutta nukke on visusti kaapissa.
Mamman kuoltua sain nuken ja kehdon hänen perintönä,
valinta oli helppo sillä kaikilla muilla on poikia, 
vain meillä oli Eveliina-tyttö, 
Essiä kannoin viimeisillään mahassa.
Essin toinen nimi on muuten Natalia :)

Sitten Minna (vasemmalla):)
Minna on se nukke, jota kannoin aina pienenä mukana:)
Kuten kuvasta näkee,
lohtuakin jännittäviin tilanteisiin haettu.
Toinen käsi on on hieman kärsinyt ;)


Tässä siis minun aarteeni!!
Mikä on sinun aarteesi?


nimi.png