sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

APUVAAA 😱

Viikko on vierähtänyt aivan uskomatonta vauhtia. Juhannus meni mökillä lämmöstä ja "töistä" nauttien. Pienen jännityksen lue JÄTTIMÄISEN PANIIKIN täällä aiheutti käärme, jollaista ei ole saaressa nähty ikinä. Meidän harmiksi olimme Mikin kanssa kattoa laittamassa, kun Elle huomasi sen varpaidensa edessä. Ja koska olimme katolla, eikä kummallakaan meistä ollut laseja, jäi laji epäselväksi. Siinä vaiheessa, kun Mikki pääsi katolta alas, ehti käärme luikerrella piiloon. Pahimpaan tietysti varauduimme, mutta järki sanoi sen olevan rantakäärme. Kyyhän ei tunnetusti ole kova uimaan... Se miten käärme on saareemme tullut, on pienoinen mysteeri. Seuraavan paniikin aiheutti se, että jos emme saa sitä tapettua nyt kesän aikana, voi pikkukäärmeet vallata saaren. 
IMG_1556.jpg
Seuraava päivänä maalasimme Mikin kanssa pukuhuonetta, lapsien leikkiessä joko pihalla tai uidessa silmiemme alla rannassa. Lähdimme grillaamaan, ja kun palasimme omiin touhuihimme, huusi Elle, että se on täällä taas... Oliko selässä sahakuviota vai ei, jäi epäselväksi, sillä emme löytäneet sitä. Toisaalta kyyhän voi olla myös kokonaan musta, joten se siitä tunnusmerkistä.  
IMG_1560.jpg
Tässä vaiheessa aloin huolestua Alexista, ja siitä mitä tapahtuu, jos käärme pistää häntä. Alex on todella allerginen pelkälle hyttysen pistollekkin, ja vaikka meillä on käärmepakkaus mökillä, niin siitä ei ole luultavasti apua Alexin tapauksessa. Kiitos neuvolan tutulle terveydenhoitajalle, joka sai järjestettyä Alexille Epipen reseptin. Nyt apu on hieman lähempänä, jos jotain sattuu. Päivisin tarkkailimme Mikin kanssa rantaa ja pihaa, kiersimme kolistelemassa lautakasoja, jotta käärme näyttäytyisi -mutta ei :(
IMG_1561.jpg
Kolmantena päivänä olimme hakemassa tavaraa vastarannalta ja käskin lasten olla sen aikaa terassilla (edestakaisessa venematkassa menee muutaman minuutti, joten kauaa lapset eivät olleet yksin). Kun pääsimme takasin saareen, kuului kovaa huutoa. Aluksi luulin lasten tappelevan keskenään, mutta kun kuulin sanan käärme, sain jalat alleni. Vikkelä pikku pirulainen ehti taas piiloon ennenkun ehdin nähdä sitä. Edelleenkään emme tienneet oliko kyseessä vaarallinen kyy vai myrkytyön rantakäärme. 
IMG_1566.jpg
Tänään, kun olimme terassilla syömässä, alkoi Sofie käyttäytyä oudosta. Se ei haukkunut, mutta se pomppi aivan kun olisi haukkunut. Niskakarvat olivat pystyssä ja käytös oli todella outoa. Mikki nousi seisomaan ja kysyi minulta, että onko se käärme. Nurmikosta näkyi vaan jokin ruskea "möykky" ja en osannut sanoa. Mikki nappasi onneksi Sofien syliin (lapset ja Sarah oli sisällä) ja menimme lähemmäksi. SE OLI KYY, iso sellainen 😱 
IMG_1568.jpg
Minä juoksin hakemaan jotain kättä pidempää, kun Mikki seurasi kyytä ja piti Sofieta sylissä. Teimme vaihtokaupan ja PAM. Ensimmäisellä lyönnillä kyy meni ihan sekaisin (tässä vaiheessa kaikki loputkin seisoi terassilla (käärme oli parin metrin päästä terassistamme) ja toisella lyönnillä käärmeeltä lähti pää. Siinä vaiheessa pyysin lapsia katsomaan, mitä heidän tulee vastaisuudessa (toivottavasti ei enää meidän mökillä) varoa. Vanhempieni mökillä on useampi käärmeiden nousupaikka, joten itse olen nuoruudessa käärmeisiin "tottunut". Ehkä se johtuu iästä, sillä nyt kun olemme tappaneet käärmeen, olen ihan paniikissa. Katson, jopa sisällä, joka paikan käärmeiden varalta. 
IMG_1570.jpg 
Eläimillä taitaa olla jonkinlainen vaisto, sillä molemmat koirat kiertää käärmeen tappopaikan kaukaa. 
13493032_10206924130889489_1537234190_n.
Ennen niin ihanan turvallinen mökkipaikka muuttui kertalaakista pelottavaksi. Enää en uskalla maata nurmikolla, en kulkea ilman kenkiä, pomppia kivillä lasten kanssa (myös ilman kenkiä).  Toivon sydämestäni, että tänä kesänä ei tule toista käärmettä vastaan, silloin tiedän sen tulleen tänne tänä kesänä eikä viime syksynä, jolloin pennuista johtuen käärmeitä saattaa olla useampi.
13552676_10206924130929490_8494110_n.jpg
Mitä me teimme sille?? Heitimme sen polttotynnyriin ja pistin tulen päälle 😂 Eipä tule tämä yksilö ainakaan kiusaamaan enää

Niin ja mitä meidän pukuhuneelle kuuluu? Sisätilat on nyt maalattu katosta lattiaan ja odottelemme maalin kuivumista. Ulkoa pukuhuone on maalattu kertaalleen, joten huomenillalla jatketaan :) Itse jäin lasten kanssa mökille ja Mikki meni kotiin, sillä hänellä on asiakaskäynti aikaisin aamulla. 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

DIY -KESÄMEKKO (PIKATIKKI)

Koulun lähestymisen myötä olen kaivelut vanhat käsityölehdet esille. Pikkasen täytyy virkistää mieltä vaatteiden ompelun osalta, sillä viimeaikaiset ompelukset ovat olleet lähinnä sisustusompeluita. Itseasiassa etsin tytöille turhaan valko-keltaista siksak-kangasta ja löysin tämän palan HH-kankaasta. Ohjeen olen piirtänyt joskus kauan sitten, mutta koska se oli lasten kokoa 134, piti sitä suurentaa melko lailla. Mekon mitan otin toisesta kesämekostani.
13451252_10206839117724213_1687556724_n.
Jostain kumman syystä meidän karvakamut olivat todella kiinnostuneita kankaasta -edes minun lattialle heittämä takki ei kiehtonut heitä, vaikka yleensä se on varma "me mennään nukkumaan tuon päälle" -juttu.
13459498_10206839117684212_1690642417_n.
Mekko oli todella nopea tehdä, sillä ompelussa ei mennyt kuin 15 minuuttia :)
13473861_10206839117764214_2077282613_n.
Kangas on viskoosia, joten se on päällä aivan ihana ♡
Hintaa mekolle tuli alle 7 euroa.
13453871_10206839117844216_1207517652_n.


torstai 16. kesäkuuta 2016

KERRON TEILLE PIENEN SALAISUUDEN

On toukokuun loppu, mahan pohjassa perhosia. Lähden ajelemaan kohti Kalajokea ja siellä olevia pääsykokeita. Niihin oli varattu koko päivä, ensiksi haastattelu sitten pääsykoetehtävä. Hermoilen tehtävän takia ihan hirveästi, haastattelun tiedän olevan minulle "helppo", sillä sen pitää minun vanha opettajani sisustaja koulutuksen ajalta. Itse asiassa päivä oli lyhyempi, mitä odotin, sillä sisustaja tutkintoni takia minun ei tarvinnut tehdä tehtävää.
K%C3%A4sity%C3%B6ntekija%20at2.jpg
Sain jo samana päivänä tietää päässeeni kouluun ns. jatko-opiskelijana, mutta en ole uskaltanut siitä hiiskua kuitenkaan kun muutamalle, sillä olen odotellut papereita koululta. Nyt se on kuitenkin varmaa, opiskelupaikka on nyt vahvistettu ja minusta tulee taas opiskelija.12783408_219739411709363_1750082085_n.jp
Tällä kertaa lähden opiskelemaan käsityöntekijän ammattitutkintoa ja mikäli toinen kurssi tulee täyteen, niin jatkan myös hieman sisustajan koulutustani Sisusta tekstiilituotteilla -täydennyskoulutuksella. Tämä täydennyskurssi vahvistuu tosin vasta syksyllä.
lankoja_hyllyssa1-3.jpg
Koulutus on monimuotoista, joten kaikki päiviä en Kalajoella vietä. "Vapaa-ajan" teen sekä kirjallisia että käsitöihin liittyviä välitehtäviä.
​ N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202016-06-02%20kell
Kiva päästä taas koulunpenkille
Nimim. Ikuinen opiskelija 
Kuvat täältä

Itse asiassa en ole meidän perheen ainut kouluun lähtijä, sillä Mikki istuu parasta aikaa ensimmäistä päivää koulun penkillä. Mikki lähti suorittamaan työn ohella yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa :)

tiistai 14. kesäkuuta 2016

SELF-LOVE

"i feel like i need to get this off my chest. i read so many tweets daily from my friends (and people i don't know) saying how much they hate themselves and are not happy and it's usually those same people who ask me how i'm so happy and confident. to be honest, it comes down to making the most out of every situation but most importantly loving and accepting yourself the way you are. firstly, we are all flawed but that's the point. you gotta learn to love those flaws and realize that they make you the person you are and that's something you learn over time. secondly, it is okay to say that you love yourself. the society has fucked up us all and that's why we need to remember that saying 'i love myself' is not egoistic! thinking you're better than anyone else is but there's a massive difference between saying that and saying 'i love myself enough to know my worth and that makes me beautiful'. once you realize that, you'll become capable of anything and life will slowly take a turn for the better. it is going to be a long journey but at the end you'll be the happiest you've ever been. i promise.

willaolivia.jpg
and the reason why this picture is relevant is because after becoming authentically happy, you'll start seeing beauty in things people don't often notice ✨🌻🌈"
                                                                                                                           Ylläoleva teksti on erään 20 v naisen instajulkaisu

Meidän perheessä on puhuttu viime aikoina todella paljon negatiivisestä ajatelusta. Itseä vähätellään, omaa ulkonäköä haukutaan (tähän syyllistyn itsekin todella paljon) ja loppujen lopuksi negatiivinen ajattelu tarttuu muihinkin, eikä positiivisiä asioita enää nähdä. Itse opin huomattavasti positiivisemman ajattelun Alexin kovan alun ansiosta. Löydän pienistäkin asioista paljon hyvää ja huomaan hymyileväni usein. En kiellä, etteikö negatiivinen ajattelu ole helposti tarttuvaa ja mukaansa vetävää, mutta yritän aina nätisti lapsillekkin huomauttaa asiasta, jos suunta on se. 

"Negatiivinen energia tihkuu ympäristöstä sekä ihmisistä ja vetää helposti mukanaan. Negatiivista energiaa levittävät ihmiset murskaavat unelmia, luovat hämmennystä ja saavat iloiset, lahjakkaat ja vahvat ihmiset tuntemaan itsensä pieniksi, saamattomiksi ja heikoiksi. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole ”pahoja”. Päinvastoin he voivat olla hyvinkin läheisiä sinulle, mutta valitettavasti jumissa negatiivisuudessa. Se ei kuitenkaan oikeuta heitä vaikuttamaan negatiivisuudellaan sinun hyvinvointiisi."   -Hidasta elämää.fi
N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202016-06-13%20kell
Iltalehti ja Iltasanomat ovat kirjoittaneet viime päivinä 24 vuotiaasta naisesta, joka sai kehoonsa vaarallisen, lihaa syövän bakteerin. Bakteeri oli viedä häneltä hengen, ja ainut hoitokeino oli amputaatio. Aimeeltä amputoitiin loppujen lopuksi toinen jalka kokonaan, sekä osittain oikea jalka ja kädet. Kuitenkin, näistä valtavista vastoinkäyymisistä huolimatta, Aimee Copeland elää onnellistä elämää sen kehon kanssa, joka hänellä on nyt. 
Kyse ei ole siitä, mitä kaikkea sinulla on – vaan siitä, miten elät sen kanssa, mitä sinulla on.
                                                                                                                            -Aimee Copeland

Nautitaan elämästä positiivisin mielin ja poistetaan kaikki negatiivisuuden aiheuttajat. Elämä on liian lyhyt muutenkin ♡ Hymyillään vieraalle vastaantulijalle, sanotaan kaunis kiitos hammaslääkärille vaikka "vihaankin" siellä käyntiä, annetaan halaus/kehu lapselle/puolisolle muuten vain, lähetä kortti ystävälle jota et ole nähnyt pitkään aikaan -tee jotain odottamatonta ja saatat yllättyä 

Tuo 20 vuotias instakirjoittaja on muuten vanhin tyttäremme, Eveliina 


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

PUKUHUONE ON PIKKUJUTTUJA VAILLE VALMIS

Toissa viikonloppuna vanhempani tulivat mökille auttamaan pukuhuoneen (=ph) pystyttämisessä. Suurimman haasteen rakentamiseen toi se, että ph ei ollut mikään valmis ph-paketti vaan varasto. Ystävämme oli nimittäin ostanut tämän paketin Luoman sahan huutokaupasta ja se oli jäänyt hänellä tarpeettomaksi muuttuneen elämäntilanteen takia.
IMG_1535.jpg
Laskimme, että vaikka pari alimmaista hirttä oli tiiviissä paketissa lahonnut, saisimme siitä meille ph:neen. Materiaalien kanssa tulisi tiukkaa, mutta niiden pitäisi riittää... Peukut pystyyn ;)
IMG_1534.jpg
Aloitimme rakentamisen viime viikonloppuna. Alku sujui nopeaa, sillä silloin valmista/oikean mittaista lautatavaraa löytyi vielä.
IMG_1433.jpg
Muutos varastoon tuli siinä, että meilllä ovi tulisi eteen suuren mainosikkunan viereen ja sivuun tulisi pieni ikkuna. Muuten ph olisi umpinainen.
IMG_1437.jpg
Lapsetkin viihtyivät todella hyvin ja heitä on jopa harmittanut lähteä kotiin välillä.
IMG_1436.jpg
Siinä vaiheessa kun oikean mittaiset puut loppuivat, piti hirsiä tehdä alkaa muokkamaan itse
IMG_1474.jpg
Tämä oli tilanne ensimmäisen päivän jälkeen
IMG_1476.jpg
Tänä viikonloppuna aloitimme Mikin kanssa katon loppuun viemistä. Alkuperäisessä mallissa oli pitkällä sivulla harjakatto, kun minä taas halusin viiston pulpettikaton. Pari kierrosta lisää ja seinän vinoon sahaaminen. Mikillä sattui olemaan synttäritkin päättäjäislauantaina, ja saimme mökille ihania yllätysvieraita ♡  Oli kiva välillä vähän istahtaa, sillä kova ja kylmä tuuli teki kasvoista todella kipeät :/
IMG_1479.jpg
Töitä tehdessä saaressa tarkeni suht hyvin, mutta jopa Alex halusi itselleen "kunnon lakin".
Nyt joku päivittelee, että kirves noin pienellä. Koska meillä työkalut kuuluvat periaatteessa jokapäiväiseen elämään, olemme antaneet lastenkin kokeilla niitä pienestä pitäen, eipähän ole sitten sormi suussa, kun omaan kotiin muuttaa. Viikonloppuna Alexkin rakenteli itselleen kaikenlaisia, välillä meidän ruuveja ja porakonetta lainaten :)
IMG_1480.jpg
Sunnuntaina vanhempani tuli taas auttamaan kattotuolien teossa. Saimme lahonneiden hirsien tilalle kattopaneelit kaupan päälle ja päätin pohjamaalata ne, koska olihan maassa kivempi maalata kun kädet kohti kattoa. Lisäksi näin sain maalia ponttiinkin, eikä raot näy paneelien kuivuessa.
IMG_1482.jpg
Hidasta hommaa tuo loveaminen ja mittaaminen
IMG_1483.jpg
Maanantaina aloitimme sitten katon laittamisen. Mikki päätti pitää pari lomapäivää, sillä meille tuli nimittäin pienoinen paniikki tuon Suomeen luvatun myrskyn takia.
IMG_1485.jpg
Työergonomia/turvallisuus ei ollut ehkä kovin hyvää, mutta missään vaiheessa työntekijöillä ei ollut mitään vaaraan ;) 
IMG_1486.jpg
Rakennusmestari seurasi touhuja kokoajan silmä tarkkana ♡
IMG_1487.jpg
Tytöt päättivät yllätttää meitä aina välillä jollain kivalla
IMG_1501.jpg
ja nyt vuorossa oli kahvihetki itse leivottujen muffinssien kera. Harmi vain, kun tiskaus jäi minulle ;)
IMG_1503.jpg
Olimme laskeneet kattopaneelien määrän ja sen piti riittää...  Paneeleja maalatessa aloin laskeskelemaan että onpa vähän, kunnes yöllä minulla sitten välähti. Olimme laskeneet paneelit saunan puolelle ja tarkoitus oli käyttää varaston paketissa olleet tähän ph:seen. Mutta koska paneelit oli jo maalaattu, ei niitä voinut enää saunan puolella käyttää. Kello oli 16:30, soitto isälle, että ehditkö hakemaan kaupasta (kauppa meni kiinni klo 17) samaa paneelia, Mikki autoon hakemaan niitä, ajo takaisin mökille ja eikun taas maalaamaan, että katto saataisiin valmiiksi :)
IMG_1521.jpg
Seinät, katto ja lattia oli saatava umpeen ennen tiistai iltaa. Edellisen saunanhan hurrikaani Oskari heitti päälaelleen 5 metrin päähän alkuperäisestä paikasta luultavaksi sen vuoksi, että meillä oli katto, mutta ei vielä lattiaa eikä ikkunoita. Tuuli pääsi puhaltamaan koko järven mitalta rakennuksen sisään.
IMG_1530.jpg
Myrkystä mökillä ei ollut tiistaina vielä tietoakaan, kylmästä tuulesta sen sijaan oli -hrrr
IMG_1533.jpg
Katto oli valmis ja sitten tuli ikkunan vuoro. Pieni haaveri ikkunan laitossa kävi, sillä sekä Mikin että isän sormet jäivät tuon ikkunan väliin. Ja koska kyseessä on vanha näyteikkuna, on sillä painoa himpan enemmän kun normi-ikkunalla :/ Onneksi murtumilta kuitenkin vältyttiin
IMG_1536.jpg
Ilta läheni uhkaavasti, mutta lattia oli saatava valmiiksi ennen kotiinlähtöä 
IMG_1538.jpg
Kello on tässä vaiheessa kello on 20:30, mökki ja pihapiiri on siivoamatta, kaikki työkalut keräämättä.  Nukkumaan lapset pääsi yhdentoista jälkeen, mutta hei, lapsilla on kesäloma :) Ei sitä tarvitse aina olla kellontarkkuudella nukkumassa :)
IMG_1542.jpg
Muutama pikkujuttu vielä ja sitten päästään maalaamaan. Tosin viikko tässä jää nyt ainakin väliin, sillä huomenaamulla suuntaan auton nokan kohti Tamperetta ja Alexin kontrollia. Tampereelta suunnistan Alexin kanssa sitten Turkuun viikonloppuna olevia lakkiaisia kohti. Kotiin palaan sunnuntaina, Eveliina kyydissä :)

Riittivätkö hirret?? Tällä hetkellä meillä on kaksi viisimetristä hirttä jäljellä, ja niiden pitäisi riittää tuolla räystään alla oleviin koloihin sekä edessä että takana -tarkkaan laskettu sanoisin. Jouduin kyllä muuttamaan suunnitelmia hirsien mittojen takia, ja jos en olisi sitä tehnyt, ei ne olisi riittänet. 

torstai 2. kesäkuuta 2016

DIY -PIILOPAIKKA PUUTARHAVÄLINEILLE

Kun teimme Alexin huoneeseen remonttia, etsin sinne kirppareilta Bruka Designin postilaatikkoa. Löysin tori.fistä yhden ja koska malli miellytti, päätin ostaa sen. Paketti tuli ja mietin, että mitä ihmettä sieltä tulee, kun se oli niin suuri. Hups keikkaa... ehkä olisi kannattanut lukea myynti-ilmoitus hieman tarkemmin, varsinkin koon osalta. Postilaatikko on nyt pyörinyt siellä ja täällä paikkaa etsien, kunnes minulla välähti 💡
thumb_IMG_1464_1024.jpg

Meillä jäi aidan poistosta yksi tolppa ja nyt se pääsi uusiokäyttöön.
Poikkitueksi otin töistä "menossa roskiin kasasta" baaritason yläkaappiin tarkoitetun kannatinpuun
thumb_IMG_1463_1024.jpg

ja piilopaikan virkaa hoitaa nyt "Alexin" postilaatikko
thumb_IMG_1466_1024.jpg

 
thumb_IMG_1465_1024.jpg
Kiva, kun välineet on nyt aina ihan vieressä.
thumb_IMG_1467_1024.jpg

 

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

DIY -LAUKKU (PIKATIKKI)

Löysin kaapista Ellen vanhan farkkumekon. En kuitenkaan malttanut laittaa sitä pois, vaan päätin kierrättää sen -pienellä muutoksella.
13335312_10206741199436317_558181555_n.j
Leikkasin yläosan saumoja pitkin pois
IMG_1388.jpg
ja säästin olkaimet.
IMG_1389.jpg
Ompelin mekon alareunan kiinni ja tein nurkkiin pienet ompeleet, että sain laukusta pussimaisen.
IMG_1386.jpg
Ompelin myös pienet tikkaukset neppareiden väliin, että laukku pysyy kiinni. Viimeiseksi ompelin vielä olkaimet kantolenkeiksi.
IMG_1385.jpg
Ja pitihän sitä päästä heti pienelle piknikille ;)
IMG_1387.jpg
Löysin kaapista omasta laukusta irrottamani huivin, jonka laitoin laukkuun vyöksi. Nyt sen on hyvä 
-Elle tykkää, joten äitikin tykkää 👍
13342365_10206741241877378_2022959493_n.